Back in business
No niin, nyt on lomilta palailtu (tarkemmin sanottuna palasimme siis oikeasti jo viikko sitten, heh). Lomaltapaluun jälkeen olen hukkunut töihin, joten blogin päivittäminen on jäänyt unholaan. Vähäisellä vapaa-ajalla on tehnyt enemmän mieli nauttia aurinkoisesta säästä tai tavata ystäviä.
Jotenkin blogin kirjoittaminenkin tuntuu nyt hankalalta, kun lapsettomuushoitoihin liittyvät asiat etenevät vasta syksyllä. Kaikkein parasta minulle itselleni olisi, että pystyisin kesän ajan olemaan ajattelematta lapsettomuutta ja edessä olevia hoitoja. Työkiireidenkin vuoksi olen kokenut taas stressioireita, kuten ahdistuneisuutta ja sydämentykytyksiä. Ei varmasti tee hyvää jo valmiiksi stopissa olevalle hormonitoiminnalleni, ei.
Onneksi estrogeenilääkitys menee koko ajan, vahvistaen ja suurentaen kohtuani. Tänään pitäisi itse asiasa vaihtaa lääkitys Zumenonista taas vanhaan tuttuun Femostoniin. Edellisten kuukautisten alkamisesta on tänään 89 päivää, huh huh. Kyllä aika vaan kuluu nopeasti.
Vaikka yritän olla ajattelematta edessä olevia hoitoja, eilenkin löysin itseni googlettamasta ovulaation induktiosta. Yritin selvitellä, mitäköhän lääkettä minulle sitten määrätään. Jotenkin masentaa tuo ovulaation induktion onnistumisprosentti, 10-15 % yrityskiertoa kohti. Tiedän, että tulen kuitenkin lataamaan niin kovat odotukset noihin hoitoihin, kun tällä hetkellä raskautumisen mahdollisuus on olematon. Edessä on tunteiden vuoristorataa, mahdollisesti lääkkeistä aiheutuvia ei-niin-miellyttäviä sivuvaikutuksia ja hormonipoliklinikalla ravaamista.
Ajattelin lähipäivinä kirjoittaa akupunktiosta, jota olen myös (tuloksetta) kokeillut lapsettomuuden hoidossa. Kokemuksena se oli niin mielenkiintoinen, että haluan jakaa sen muiden kanssa. Muille siitä voi olla konkreettista apuakin. Palataan tähän!
Jotenkin blogin kirjoittaminenkin tuntuu nyt hankalalta, kun lapsettomuushoitoihin liittyvät asiat etenevät vasta syksyllä. Kaikkein parasta minulle itselleni olisi, että pystyisin kesän ajan olemaan ajattelematta lapsettomuutta ja edessä olevia hoitoja. Työkiireidenkin vuoksi olen kokenut taas stressioireita, kuten ahdistuneisuutta ja sydämentykytyksiä. Ei varmasti tee hyvää jo valmiiksi stopissa olevalle hormonitoiminnalleni, ei.
Onneksi estrogeenilääkitys menee koko ajan, vahvistaen ja suurentaen kohtuani. Tänään pitäisi itse asiasa vaihtaa lääkitys Zumenonista taas vanhaan tuttuun Femostoniin. Edellisten kuukautisten alkamisesta on tänään 89 päivää, huh huh. Kyllä aika vaan kuluu nopeasti.
Vaikka yritän olla ajattelematta edessä olevia hoitoja, eilenkin löysin itseni googlettamasta ovulaation induktiosta. Yritin selvitellä, mitäköhän lääkettä minulle sitten määrätään. Jotenkin masentaa tuo ovulaation induktion onnistumisprosentti, 10-15 % yrityskiertoa kohti. Tiedän, että tulen kuitenkin lataamaan niin kovat odotukset noihin hoitoihin, kun tällä hetkellä raskautumisen mahdollisuus on olematon. Edessä on tunteiden vuoristorataa, mahdollisesti lääkkeistä aiheutuvia ei-niin-miellyttäviä sivuvaikutuksia ja hormonipoliklinikalla ravaamista.
Ajattelin lähipäivinä kirjoittaa akupunktiosta, jota olen myös (tuloksetta) kokeillut lapsettomuuden hoidossa. Kokemuksena se oli niin mielenkiintoinen, että haluan jakaa sen muiden kanssa. Muille siitä voi olla konkreettista apuakin. Palataan tähän!
Kommentit
Lähetä kommentti