Raskausviikot 9-12

Huhheijaa, pahoittelen että blogihiljaisuus venähti taas useamman viikon mittaiseksi. On ollut kiirettä niin työn kuin vapaa-ajan puolesta, ja toisaalta olen vain odottanut viikonloppua ja pitkiä unia. Jaksaminen on hieman ollut koetuksella normaaliin tehokkaaseen minääni verrattuna.

Oireet:

• Pahoinvoinnin ja kuvotuksen jatkuminen: Tämä on onneksi pikkuhiljaa lieventynyt pahimmasta. Vieläkään en voi sanoa pahoinvoinnin olevan ohi, mutta paljon paremmin olen pystynyt jo syömään erilaisia ruokia. Oikein tukevasti jos syön, niin paha olo on taattu. Paino on edelleen pysynyt täysin samana, hetkellisesti se tippuikin kilolla.

• Vetämätön ja voimaton olo: Syykin tähän selvisi labroissa, nimittäin hemoglobiini oli laskenut 107:ään. Aloitin sitten terkkarin ohjeistuksesta saman tien rautakuurin, ja vajaassa parissa viikossa olen muuttunut taas paljon pirteämmäksi. Toki asiaan voi vaikuttaa myös raskauden eteneminen, mutta ehdottomasti myös raudalla on ollut vaikutuksensa, olen siitä varma.

• Kipeät rinnat: Tämä on vaihdellut todella paljon päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Välillä rinnat ovat kipeät ja nännit herkät, välillä ne taas ovat tuntuneet lähes normaaleilta.

• Tihentyneet vessakäynnit: Ei päivällä, vaan yöllä. Joka yö herään käymään vessassa, mutta nyt se on myös kätevää, kun voin ottaa samalla rautatabletin. Se suositellaan ottamaan tyhjään vatsaan, joten on hyvä että voin ottaa toisen yöllä, niin ei liikaa tarvitse säätää ruokavälien kanssa. Toisen otan päivällä pääaterioiden välissä.

• Tuntemukset vatsan alueella: Silloin tällöin on edelleen menkkamaista jomotusta, vihlontaa tai vatsan alueen kiristävää tunnetta. Iltaisin, kun maha on täynnä, napa venyy oikein pinkeäksi. Pullahtaako se jossain vaiheessa ulos? :D Päivisin liikuskelen farkuissa vähintään nappi auki, mielellään avaisin myös vetskarinkin, mutta aina ei viitsi.

• Finnit leuan alueella: En muista, milloin kasvoni olisivat viimeksi näyttäneet näin kamalilta. Kropassani on hormoneja varmaan aivan mieletön määrä, joten ei ole ihmekään että se näkyy päällekin päin. Lisäksi ihoni on myös hyvin kuiva atooppisen ihottuman takia. Ei mikään helposti hoidettava kombo!

• Ummetus: Taitaa olla kumppanini niin kauan kuin olen raskaana...

Fiilikset:

Päällimmäisenä helpotus: ensimmäinen kolmannes on vihdoin ohi! Ajatuksia ja tunteita on päässä liikkunut viime viikkojen aikana niin laidasta laitaan, että hyvä kun itse pysyy matkassa mukana. Välillä olen ollut todella iloinen ja innoissani, miettinyt jopa paljon tulevaan liittyviä asioita. Seuraavana hetkenä olen huolestunut jostain asiasta ja seesteinen fiilis on ollut tipotiessään. Minua on huolestuttanut mm. keskenmeno (ei varmaan tullut yllätyksenä), vatsan alueen jomottelut ja kuvitellut virtsatietulehduksen oireet.

Yksi asia, joka on pakko nostaa esille, on ystävät. En vaan kestä miten ihania ystäviä minulla on, he ovat niin myötäeläneet tässä mukana ja kyselleet kuulumisia tiheään. Tulee niin hyvä mieli, kun tiedän että minusta välitetään ja kannetaan huolta. Eräs ystäväni oli delegoinut oman kaverinsa neulomaan kolmet pienet villasukat, kun hän ei itse ole neulomistaitoinen. Toinen taas kertoi aikaisena joululahjana ilmoittaneensa minut Helsingin seudun monikkoperheet ry:n jäseneksi ja maksavansa jäsenmaksun! Oikeasti liikutun tästä välittämisen määrästä 💜

Olen myös alkanut ymmärtää, kuinka ainutlaatuisessa tilanteessa me mieheni kanssa olemme. Tällaista ei kovin moni elämässään pääse kokemaan. Tämä on jotain ihan mieletöntä, ainutkertaista ja edelleen uskomatonta.

Tässä rv 12+3 ja iltamasu <3