Uusi vuosi, vanhat kujeet
Enpä ole kirjoitellut tänne aikoihin. Ei sillä, että olisikaan ollut yhtään mitään kirjoitettavaa. Olen vain yrittänyt olla ajattelematta tulevia hoitoja ja kaikkea siihen liittyvää. Nytkin suorastaan ahdisti alkaa kirjoittaa, kun tuntuu niin ikävältä taas aloittaa hoidot alusta.
Tähän mennessä homma on edennyt niin, että Femostonia popsin taas yhden laatan, ja vuodon alettua ilmoittauduin hoitoon. Menkat ovat kyllä olleet ihan erilaiset kuin aiemmin, sillä nyt taisi olla peräti kolme päivää tiputtelua ennen kuin ne kunnolla pääsivät alkamaan. Ilmeisesti kp 1 on kuitenkin vasta ensimmäinen kunnon vuotopäivä, joten tänään on siis kp 5 ja tänään aloitan pistämisen. Ultra on jo perjantaina, ja hoitajakin jo varoitteli että "saatat joutua tulemaan vielä toiseen ultraan sitten seuraavalla viikolla, joten älä sitten pety jos rakkula ei vielä olekaan kypsynyt". Kerroin hänelle, että viimeksi kävin neljä kertaa kontrollissa, joten kaksi tuntuu suorastaan vähältä siihen nähden.
Nyt aloitan onneksi isommalla annostuksella, joten toivottavasti ei tarvitsisi ihan yhtä kauan piikitellä kuin viimeksi. Tuntuu vaan siltä, että ei varmana voi olla niin hyvä tuuri tällä kerralla kuin viimeksi. Ei voi olla mahdollista, että raskautuminen onnistuisi taas. Pelkään myös hyperstimulaatiota, kun annos on nyt isompi ja keskenmenon jälkeen ei voi yhtään tietää, miten kroppa reagoi. Jonkinasteista arpapeliähän nämä hoidot aina ovat, ja niin monta asiaa voi mennä pieleen. No can do, ei auta kuin mennä rohkeasti eteenpäin.
Kerroin ennen lomalle jäämistä esimiehelleni tilanteestamme, ja voi miten paljon se oikeasti helpottikaan! Ei ollut helppoa kertoa, mutta hän otti asian todella hyvin ja suhtautui empaattisesti ja kannustavasti. Kaiken kukkuraksi hän kertoi itsekin olleensa samassa tilanteessa kahden oman lapsensa kohdalla. Tuntuu niin paljon helpommalta palata töihin, kun tiedän hänen tietävän, mitä käyn läpi ja miksi työaikataulujen järjestely on niin paljon hankalampaa.
Vähän saattaa käsi täristä tänään Menopuria sekoitellessa, siitä on nimittäin neljä kuukautta kun viimeksi olen itseäni pistänyt. Voisin sanoa, että hieman jopa jännittää. Lisäaseiksi tähän hoitokiertoon olen ottanut greippimehun ja gelee royale -kapselit. Eihän niiden tehosta voi mennä juuta eikä jaata sanomaan, mutta ainakin voin sanoa yrittäneeni kaikin tavoin.
Ihanaa alkanutta vuotta 2018! 🌟 Olkoon se meille kaikille valoisampi, onnellisempi ja kaikin puolin parempi 💙
Tähän mennessä homma on edennyt niin, että Femostonia popsin taas yhden laatan, ja vuodon alettua ilmoittauduin hoitoon. Menkat ovat kyllä olleet ihan erilaiset kuin aiemmin, sillä nyt taisi olla peräti kolme päivää tiputtelua ennen kuin ne kunnolla pääsivät alkamaan. Ilmeisesti kp 1 on kuitenkin vasta ensimmäinen kunnon vuotopäivä, joten tänään on siis kp 5 ja tänään aloitan pistämisen. Ultra on jo perjantaina, ja hoitajakin jo varoitteli että "saatat joutua tulemaan vielä toiseen ultraan sitten seuraavalla viikolla, joten älä sitten pety jos rakkula ei vielä olekaan kypsynyt". Kerroin hänelle, että viimeksi kävin neljä kertaa kontrollissa, joten kaksi tuntuu suorastaan vähältä siihen nähden.
Nyt aloitan onneksi isommalla annostuksella, joten toivottavasti ei tarvitsisi ihan yhtä kauan piikitellä kuin viimeksi. Tuntuu vaan siltä, että ei varmana voi olla niin hyvä tuuri tällä kerralla kuin viimeksi. Ei voi olla mahdollista, että raskautuminen onnistuisi taas. Pelkään myös hyperstimulaatiota, kun annos on nyt isompi ja keskenmenon jälkeen ei voi yhtään tietää, miten kroppa reagoi. Jonkinasteista arpapeliähän nämä hoidot aina ovat, ja niin monta asiaa voi mennä pieleen. No can do, ei auta kuin mennä rohkeasti eteenpäin.
Kerroin ennen lomalle jäämistä esimiehelleni tilanteestamme, ja voi miten paljon se oikeasti helpottikaan! Ei ollut helppoa kertoa, mutta hän otti asian todella hyvin ja suhtautui empaattisesti ja kannustavasti. Kaiken kukkuraksi hän kertoi itsekin olleensa samassa tilanteessa kahden oman lapsensa kohdalla. Tuntuu niin paljon helpommalta palata töihin, kun tiedän hänen tietävän, mitä käyn läpi ja miksi työaikataulujen järjestely on niin paljon hankalampaa.
Vähän saattaa käsi täristä tänään Menopuria sekoitellessa, siitä on nimittäin neljä kuukautta kun viimeksi olen itseäni pistänyt. Voisin sanoa, että hieman jopa jännittää. Lisäaseiksi tähän hoitokiertoon olen ottanut greippimehun ja gelee royale -kapselit. Eihän niiden tehosta voi mennä juuta eikä jaata sanomaan, mutta ainakin voin sanoa yrittäneeni kaikin tavoin.
Ihanaa alkanutta vuotta 2018! 🌟 Olkoon se meille kaikille valoisampi, onnellisempi ja kaikin puolin parempi 💙
Tsemppiä hoitojen jatkamiseen! Toivotaan että annostus olisi tällä kertaa kohdillaan eikä tarvitsisi rampata ultrassa. Pidän peukkuja :)
VastaaPoistaKiitos tsempeistä! Mä pidän puolestani peukkuja sulle, että letrot toimisivat :)
Poista