Raskausviikot 5-8

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun sain tietää ensimmäisestä keskenmenosta. Suuresta surusta huolimatta ajatukset ovat nyt onneksi enemmän tässä nykyisessä raskaudessa.

Tässä vähän yhteenvetoa toisesta raskauskuukaudesta. Nyt on menossa 9. raskausviikko ja tänään on 8+3 (tai jotain sinnepäin, en ihan luota lääkärin saamien mittojen paikkansapitävyyteen).

Oireet:

• Etova olo: Viime päivinä tätä on ollut lähes aamusta iltaan. Pahoinvointi alkoi rv5 hyvin lievänä ja on pahentunut viikkojen saatossa. Mm. ruokakaupassa käyminen, veden juominen tai edes ruokien ajatteleminen ällöttää. Olenkin nyt syönyt sitä mikä tuntuu alas menevän. Ruokakaupassa täytyy käydä päivittäin, koska ikinä ei voi tietää mikä uppoaa minäkin päivänä. Liikunnan harrastaminen on vähentynyt, kun tässä olotilassa ei oikein tee mieli jumppailla tai lenkkeillä.

• Ummetus: Alkoi rv5 mutta on sittemmin onneksi hieman helpottanut.

• Herkät ja kipeät rinnat: rv5 tuntui vain nännien arkuutta, rv7 huomasin rintojen hieman kasvaneen ja näyttävän turvonneilta. Rinnat ovat nyt myös kauttaaltaan kipeät, ja verisuonet ovat tulleet paremmin näkyviin.

• Väsymys: Alkuun tätä ei pahemmin ollut, vaan oikeastaan kunnon väsymys alkoi vasta rv 8. En ole nukkunut päiväunia, mutta yöunien tarve on lisääntynyt. Viime yönä nukuin noin kymmenen ja puoli tuntia, ja silti oli vaikea nousta sängystä ylös.

• Menkkamaiset kivut: Näitä on aina silloin tällöin, ei päivittäin vaan vaihtelevasti. Ilmeisesti tätä on ollut aika paljon muillakin alkuraskauden aikana.

• Finnit/näppylät: Näppyjä on tullut kasvoihin, niskaan, kaulaan ja selkään.

• Palelu: Palelen normaalistikin todella helposti, mutta nyt palelu on entisestään vielä pahentunut. Joudun työni puolesta ajamaan paljon autolla ja istun usein autossa lämmöt täysillä sekä istuinlämmitys päällä. Eikä vielä ole edes talvi :D

Fiilikset:

• Ensi viikolla on ensimmäinen neuvolakäynti, siltä nyt en odota mitään ihmeellistä. Paljon enemmän odotan hieman yli viikon päästä koittavaa äitiyspoliklinikan käyntiä, jossa ultrataan ja keskustellaan jatkosta. 

• Olo on ollut edelleen ajoittain pelokas ja epäuskoinen. Eihän sitä vieläkään voi uskoa, että minun sisälläni muka oikeasti kasvaisi kolme pikkuista! Toivottavasti kaikki ovat pysyneet kyydissä mukana. Vahvat oireet ainakin luovat uskoa siihen, että raskaus etenee.